Ego on psykologiassa, filosofiassa ja henkisissä traditioissa käytetty käsite, jonka merkitys vaihtelee hieman asiayhteyden mukaan. Pohjimmiltaan ego on mielen osa, joka luo ja ylläpitää käsitystä ”minästä” ja auttaa meitä toimimaan tässä maailmassa.
Egomme on omaa luomustamme. Se edustaa käsitystämme siitä, keitä olemme; se ei kuitenkaan ole todellinen itsemme.
Saadaksemme selkeämmän ja kokonaisvaltaisemman selityksen, jossa yhdistyvät psykologinen sekä itsensä kehittämiseen ja tietoisuuteen liittyvä näkökulma, tarkastellaanpa egoa ja sen toimintoja hieman lähemmin.
Mitä ego on?
-
Psykologinen näkökulma (klassinen)
Psykologiassa – erityisesti Freudin mallissa – ego toimii välittäjänä viettien ja impulssien (id), arvojen, moraalin ja ihanteiden (superego) sekä todellisuuden ja seurausten välillä.
Toisin sanoen: Egosi auttaa sinua suunnistamaan elämässä hyödyntäen itse luomaansa maailmankarttaa.
-
Moderni toiminnallinen määritelmä
Ego voidaan ymmärtää myös psyykkisenä rakenteena, joka muodostaa identiteettisi, minäkuvasi ja henkilökohtaisen tarinasi. Tähän kuuluvat muun muassa nimesi, roolisi, elämänhistoriasi, uskomuksesi itsestäsi, mielipiteesi, mieltymyksesi, käsityksesi sekä identiteettiisi kytkeytyvät tunnereaktiot.
-
Tietoisuuteen liittyvä tai henkinen näkökulma
Henkilökohtaiseen kasvuun tai henkisyyteen painottuvasta näkökulmasta katsottuna ego on selviytymiseen tähtäävä identiteetti, joka on syntynyt ehdollistumisen ja kokemusten myötä. Se ei ole ”paha”, mutta se on rajallinen. Ongelmia syntyy, kun erehdymme luulemaan egoa todelliseksi itseksemme.
Tiivistettynä: ego on itse luomamme käsitys itsestämme ja kartta maailmasta, jossa elämme. Se ei ole todellisuus, vaan luomamme esitysmuoto, jonka tehtävänä on auttaa meitä navigoimaan ja selviytymään jokapäiväisessä elämässämme.
Egon keskeiset tehtävät
-
Selviytyminen ja suojaaminen
Egon tehtävänä on pitää sinut fyysisesti ja emotionaalisesti turvassa, tunnistaa uhkia (kuten hylkääminen, vaara tai menetys) ja luoda suojamekanismeja kivun välttämiseksi. Tästä syystä ego aktivoituu erityisen voimakkaasti stressitilanteissa.
-
Identiteetin muodostuminen
Ego määrittelee, ”kuka olen” ja ”kuka en ole”. Se luo leimoja (menestynyt, henkinen, haavoittunut, vahva, epäonnistuja jne.) ja rakentaa jatkuvuutta ajan halki (menneisyys → nykyhetki → tulevaisuus).
Ego on välttämätön osa jokapäiväistä elämäämme tässä maailmassa, sillä ilman sitä kykymme toimia normaalissa arjessa sortuisi.
-
Päätöksenteko ja kontrolli
Ego on keskeinen osa tietoista ja tiedostamatonta päätöksentekoamme, sillä se haluaa pitää ohjat käsissään. Se suunnittelee, arvioi ja vertailee jatkuvasti sekä pyrkii varmuuteen ja ennakoitavuuteen.
Tämä toiminto vaikuttaa olennaisesti työhömme, ihmissuhteisiimme ja tavoitteisiimme.
-
Rajojen asettaminen
Ego erottaa ”itsemme” ”muista”, suojelee henkilökohtaisia rajojamme ja auttaa tuomaan tarpeitamme esiin sekä sanomaan ei.
Voisi siis sanoa, että terve ego tarkoittaa terveitä rajoja.
-
Merkitysten luominen
Ego etsii ja luo merkityksiä rakentamalla tarinoita tapahtumista (”tämä tapahtui, koska…”), tulkitsemalla kokemuksia omien uskomustemme kautta sekä hakemalla vahvistusta ja merkityksellisyyttä.
Tästä syystä ja tällä tavoin identiteettimme saa myös emotionaalisen latauksen.
”Terve” ja ”epäterve” ego
Voimme pohtia myös sitä, millainen on ”terve” ja millainen ”epäterve” ego. Tämä pohdinta kumpuaa pääasiassa yhteiskuntiemme ja organisaatioidemme toiminnan näkökulmasta.
Terveen egon katsotaan olevan joustava ja mukautumiskykyinen. Se kykenee myöntämään virheet ja on avoin palautteelle. Terve ego palvelee elämää sen sijaan, että se pyrkisi hallitsemaan sitä.
Epäterveen egon taas katsotaan olevan jäykkä ja puolustuskannalla oleva; se samastuu liikaa rooleihin tai uskomuksiin, reagoi herkästi sekä tavoittelee jatkuvasti hyväksyntää tai paremmuuden tunnetta taikka pyrkii välttelyyn.
Henkisestä näkökulmasta katsottuna ego vain on. Se ei ole hyvä eikä paha, terve eikä epäterve. Se yksinkertaisesti määrittää identiteettimme, tapamme havainnoida maailmaa ja tapamme toimia siinä.
Keskeinen oivallus itsensä kehittämiseen
Henkilökohtaisen kasvun kannalta on olennaista ymmärtää, että ego on työkalu, ei todellinen identiteettisi. Se on väline, jonka avulla selviydyt ja toimit tässä maallisessa elämässä.
Itsensä kehittäminen ei tarkoita egon tuhoamista – se tarkoittaa, että tulet tietoiseksi siitä, vähennät tiedostamatonta samaistumista siihen ja annat sen palvella tietoisuutta sen sijaan, että se hallitsisi sitä.
Kun tietoisuus ohjaa, egosta tulee toimiva väline, ei vankila.
Ymmärrä egoasi, mutta älä anna sen hallita
Suurin kasvusi este ei ole menneisyytesi tai sen traumat, vaan egosi pelko muutosta kohtaan. Suurin syy egon muutosvastarintaan on se, että opittuaan jotakin ego haluaa ehdottomasti olla oikeassa.
Siksi ego ei yleensä edes kiinnitä huomiota uuteen tietoon, vaikka sitä olisi saatavilla. Ja vaikka se huomaisikin uuden tiedon olemassaolon, se pääsääntöisesti torjuu sen.
Tämän vuoksi ihmiset voivat jäädä junnaamaan paikoilleen vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi eivätkä koe edistyvänsä kasvussaan, vaikka he todella haluaisivatkin niin tapahtuvan.
Ego luo näkökulman, eräänlaisen linssin, jonka läpi tarkastelemme maailmaa ja elämäämme. Kun tämä näkökulma on muodostunut, ego haluaa pitää siitä kiinni, sillä se haluaa olla turvassa.
Se onkin yksi egon tärkeimmistä tehtävistä: se haluaa pitää sinut (ja itsensä) turvassa. Siksi sinun ei oikeastaan pitäisi vihata egoasi; se on olemassa elämässäsi hyvästä syystä.
Egosi haluaa kuitenkin sinun pitävän kiinni vanhoista identiteeteistä, jotka se on luonut. Identiteetin muuttaminen tarkoittaa, että ympäristösi – ystäväsi, työkaverisi, vanhempasi tai kuka tahansa muu – näkisi sinut toisella tavalla tai uudessa valossa (tai ainakin ego uskoo näin). Tämän vuoksi ego pelkää, että he saattaisivat alkaa vältellä sinua. Saatat menettää yhteisösi tarjoaman turvan.
Ego haluaa siis säilyttää vanhan identiteetin ja suojella sinua ympäristön mahdolliselta pilkalta. ”Pysy vain sellaisena kuin olet”, kuuluu egon viesti.
Tärkeä osa henkilökohtaista – ja henkistä – kasvuasi on ymmärtää egoasi ja päästää irti sen määräämisvallasta. Se ei ole vihollisesti, mutta se on kasvusi este – tai vähintäänkin sen hidaste.
