Personal trainer on päivän sana fysiikkavalmennuksessa. Niin moni meistä haluaisi olla paremmassa kunnossa, näyttää paremmalta, jaksaa tehdä enemmän jne. Ja miksipä ei? Hyvä fyysinen kunto on erittäin tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kannalta ja pätevän personal trainerin apu on tässä asiassa ilman muuta suositeltavaa.
Mutta miten on henkisen jaksamisen kanssa? Mitä tehdä, kun mieli väsyy? Mitä tehdä, jos ei enää jaksa ”pakottaa” itseään treenisalille tai lenkkipolulle? Miten motivoida itseään tekemään asioita joista olisi hyötyä itselle?
Mielen ja kehon yhteys on jo niin moneen kertaan todistettu asia, että en ryhdy tässä yhteydessä sitä sen enempää perustelemaan. Sen sijaan haluan keskittyä hieman siihen, miten mielemme oikein toimii ja miten sitä voi hallita.
Ensinnäkin, mielemme toimii ikään kuin kahdella tasolla: tietoisella ja tiedostamattomalla.
Tietoinen mielemme kykenee keskittymään vain hyvin rajalliseen määrään asioita kerrallaan. Tiedostamaton mielemme sen sijaan prosessoi koko ajan lukuisia asioita taustalla. Saksalainen tiedemies Alfred Zimmermann tuli tutkimuksissaan siihen tulokseen, että meille on keskimäärin tarjolla n. 310 miljoonaa bittiä informaatiota joka sekunti. Tästä joka sekunti tarjolla olevasta informaatiosta tiedostamaton mielemme ottaa vastaan ja prosessoi n. 11,2 miljoonaa bittiä ja meidän tietoiseen mieleemme pääsee vain n. 15-40 bittiä. Siis vain noin 0,000013 %:a kaikesta tarjolla olevasta informaatiosta.
Monet sekä tietoisen että tiedostamattoman mielemme prosesseista toimivat pitkälti automaationa. Me ajattelemme ja toimimme pääasiassa joskus aikoinaan oppimiemme mallien mukaisesti. Ympäristössämme tapahtuu kaiken aikaa paljon asioita. Jotta kykenisimme saamaan asioista mahdollisimman hyvin tolkkua, mielemme tekee jatkuvasti yleistyksiä: ”Koska tämä on joskus tarkoittanut tätä, se varmaan tarkoittaa tätä tässäkin tapauksessa ja/tai koska tämä on joskus toiminut tällaisessa tilanteessa, se varmaan toimii tällaisessakin tilanteessa.”
Näiden yleistysten tarkoituksena on helpottaa meidän jokapäiväistä elämäämme. Jos me esimerkiksi joka kerta tuolin nähdessämme joutuisimme miettimään, että mikä pirun värkki se tuo oikein on, elämämme olisi kovin mutkikasta. Sen sijaan, kun nyt näemme tuolin, oli se sitten aivan eri mallinen ja eri värinen kuin yksikään aiemmin näkemämme tuoli, mielemme ymmärtää yleistyksen kautta salamannopeasti, mitä tuolilla voi tehdä, eli voimme asiaa sen enempää ajattelematta istahtaa sille.
Toisaalta teemme mielessämme myös usein yleistyksiä, jotka eivät olekaan niin yleispäteviä kuin luulemme. Silti omaksumme ne itsellemme eräänlaisina totuuksia. Näitä kutsutaan uskomuksiksi ja meillä on niitä miljoonia ja taas miljoonia. Nämä uskomukset ohjaavat ajatteluamme, käyttäytymistämme ja elämäämme.
Silloin, kun emme saakaan elämässämme aikaan niitä asioita, joita haluamme tai kun tie tuntuu jollain muulla tavoin nousevan pystyyn, selitys löytyy hyvin usein uskomusjärjestelmästämme.
Jos sinulle on esimerkiksi lapsena tokaistu kompastuessasi: ”oletpas sinä kömpelö,” olet hyvinkin saattanut mielessäsi yleistää lausahduksen sinua kaiken kaikkiaan kattavaksi totuudeksi. Kuinka moni meistä onkaan lapsena saanut kuulla esim., että meillä ei ole kielipäätä tai laskupäätä tai että emme ole musikaalisia ja kuinka moni onkaan omaksunut ne itseään koskeviksi totuuksiksi?
”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme .” -Richard Bandler
Mielenhallinnan kannalta olennaista on tulla ensinnä tietoiseksi omista tavoitteistaan, ajattelumalleistaan, arvoistaan ja uskomuksistaan (on tosin vielä muitakin asioita, mutta näiden havainnoimisella pääsee jo pitkälle). Käytännössä vasta sitten, kun tulemme tietoiseksi esimerkiksi jostain uskomuksestamme, joka ei enää palvele meitä vaan toimii jonkinlaisena rajoitteena, voimme tehdä jotain tuolle uskomukselle. Niin kauan kuin se toimii taustalla mielemme automaationa, meillä ei juurikaan ole mahdollisuutta puuttua siihen.
Mentaalivalmennuksen personal trainer on valmentaja, joka kykenee mm. tunnistamaan valmennettavansa uskomusjärjestelmästä niitä malleja, jotka ovat esteenä valmennettavan henkiselle – ja myös fyysiselle – hyvinvoinnille.
Mentaalivalmennuksen personal trainerin tehtävänä onkin henkilökohtaisen valmennuksen avulla mm.:
- auttaa asiakastaan tavoitteiden asettamisessa
- auttaa asiakastaan arvomaailmansa ja arvohierarkiansa tunnistamisessa
- tunnistaa asiakkaansa ajattelumalleja ja uskomuksia
- valmentaa asiakastaan tekemään tarvittavia muutoksia arvohierarkiaansa, uskomusjärjestelmäänsä, ajatteluunsa sekä käyttäytymismalleihinsa, jotta hän saavuttaisi (hyvin määritellyt) tavoitteensa
- auttaa asiakastaan pääsemään useammin, helpommin ja nopeammin flow-tilaan
Mentaalivalmennuksen personal trainer ei ole mikään ihmeiden tekijä (vaikka välillä jotkut valmennettavat tuntuvat niin ajattelevankin), vaan henkilö, joka on kouluttautunut mielen toimintaan esim. NLP:n kautta ja joka kykenee havainnoimaan valmennettavansa mielen toimintaa hänen käyttäytymisensä ja käyttämiensä kielimallien kautta. Mentaalivalmennuksen personal trainerin tärkein tehtävä on auttaa asiakastaan määrittelemään tavoitteensa oikein ja sen jälkeen valmentaa häntä hallitsemaan mieltään siten, että hän saa aikaiseksi sellaista toimintaa, joka mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen.
