Henkinen valmennus ja mentaalivalmennus ovat saaneet viime aikoina melko runsaasti palstatilaa urheilu-uutisten yhteydessä – ja ansaitusti ovatkin. Muun muassa pikkuleijonien maailmanmestaruuden uutisoinnin yhteydessä puhuttiin paljon heidän saamastaan henkisetä valmennuksesta.
Henkiset voimavarat ja henkinen valmennus ovatkin usein ne viimeiset ratkaisevat tekijät, jotka tiukassa taistossa määrittelevät sen, kenestä loppujen lopuksi tulee mestari. Tämä ei kuitenkaan millään tavoin poista fysiikka- ja lajivalmennuksen merkitystä. Kyse on pikemminkin näiden kolmen osa-alueen optimoinnista.
Toki näiden kolmen osa-alueen painotuksissa on runsaasti eroavaisuuksia lajikohtaisesti. On lajeja, jossa fysiikalla on suurempi merkitys kuin teknisellä osaamisella. Vastaavasti on lajeja, joissa yksi tai kaksi osa-aletta tulee huomioida jotain toista voimakkaammin. Esimerkiksi golfissa on mielestäni lajin teknisellä osaamisella sekä henkisillä ominaisuuksilla enemmän merkitystä kuin fysiikalla. Ei niin, etteikö hyvällä fysiikalla olisi merkitystä, mutta kyllähän ammattilaiskiertueilla pelaa menestyksellisesti myös selvästi ylipainoisia golfareitakin. Tenniksessä puolestaan kaikkien kolmen osa-alueen tulee mielestäni olla erinomaisesti hoidettuja, mikäli mielii lajissa menestyä.
Urheilussa käytetään hyvinkin laajaa kirjoa eri henkisen valmennuksen tekniikoita ja harjoitteita. Koko prosessi pohjaa selkeisiin ja hyvin määriteltyihin tavoitteisiin, joiden toteuttamisen välineinä käytetään mm. mielikuvaharjoituksia, tunnetilojen ankkurointeja, rentoutuksia ja hypnoosia. Erityisesti silloin, kun urheilija alisuorittaa tai jännittää kilpailutilanteissa, ratkaisu löytyy hyvinkin usein urheilijan uskomusjärjestelmästä ja sen muokkaamisesta.
Henkistä valmennusta voi kuitenkin hyödyntää erittäin tehokkaasti myös monilla muillakin elämän osa-alueilla. Työ, ura, ihmissuhteet, masennuksen hoito, peloista eroon pääsy, itsetunnon vahvistaminen, päätöksenteko ja vaikkapa laihduttaminen ovat esimerkkejä henkisen valmennuksen tehokkaista hyödyntämiskohteista.
Henkinen valmennus on paljolti ajattelun valmentamista. Ajatuksemme tuottavat meille meidän toimintamme ja näin ollen muokkaamalla ajatteluamme muokkaamme väistämättä toimintaamme. Ja aivan universaalien lakien mukaankin, toimimalla eri tavalla saamme aikaiseksi erilaisia tuloksia. Ja tämä pätee aivan kaikkeen elämässämme.
Henkinen valmennus on siis varsin monitahoista. Tärkeintä on aina kirkastaa tavoitetila. Kun tavoitetila on kirkas ja hyvin määritelty, valmentajan tehtävänä on auttaa valmennettavaansa ratkaisemaan ne solmukohdat, jotka ovat olleet tavoitteen saavuttamisen esteenä sekä löytämään uudenlaisia ajattelun malleja, jotka mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen tarkoituksenmukaisen toiminnan ja käyttäytymisen kautta.
