Tuntuuko sinusta, että erilaiset mahdollisuudet vain jollain tapaa välttelevät sinua?
Tuntuuko sinusta jollain tapaa joskus siltä, että sinua ikään kuin pallotellaan vain muiden ihmisten toimesta?
Tai tuntuuko sinusta, että sinä vain pääsääntöisesti reagoit ympäristöösi, kaikkiin tapahtumiin ja kaikkeen mitä vain tapahtuu sinulle?
Toisin sanoen, asiat tuntuvan tapahtuvan sinulle ja sinä vain reagoit niihin.
Jos näin on, niin todennäköisesti kuulut siihen 78 prosenttiin koko väestöstä maapallolla, jotka ovat tietoisuuden ja henkilökohtaisen kehityksen alimmalla tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö tällöin kokee, että ympäristö on se vaikuttava tekijä, mikä vaikuttaa elämään. Toisin sanoen, silloin me koemme pääsääntöisesti reagoivamme ympäristöön ja siksi ulkopuolelta tulevat tekijät – ovat ne ihmisiä, tapahtumia tai mitä tahansa – määrittävät meille minkälaiseksi meidän elämämme muodostuu.
Tietoisuuden alimmilta tasoilta voi kasvaa ylöspäin
Todellakin, erään tutkimuksen mukaan 78 prosenttia ihmisistä kuuluu tähän tietoisuuden tasojen alimpaan kategoriaan.
Mitäpä jos sinä kasvaisit ihmisenä – tiedän, että tämä on vähän jännästi sanottu – ja henkilökohtaisen kasvusi kautta ikään kuin lopettaisitkin puhtaasti reagoimasta ulkoisiin tekijöihin, muihin ihmisiin, ja määrittelisit itse sisälläsi sen, minkä arvon annat millekin asialle?
Jos joku sanoo sinulle jotain ikävää, vaikka oletpas sinä tyhmä tai mitä tahansa sellaista, niin sinä saat itse päättää, minkä arvon annat sille. Silloin kun sinä itse määrittelet sisälläsi, kuka sinä oikeasti olet, mitä uskot itsestäsi, muista ihmisistä ja tästä ympäröivästä maailmasta, se vaikuttaa siihen, kuinka sinä reagoit siihen ympäristöön.
Vaikuta ympäristöön sen sijaan, että se vaikuttaa sinuun
Sen sijaan, että antaisit ympäristön määrittää sen, mitä sinulle tapahtuu, sinä alatkin määrittämään sen, minkälaisen vasteen sinä annat ympäristölle ja sen ympäristön tapahtumille. Näin ollen, sen sijaan, että ympäristö määrittelisi sinun tunnetilasi, kääntyykin niin päin, että sinun tunnetilasi määrittää itse asiassa hieman ympäristöäsi. Eli, kun sinä muutat sitä, miten sinä suhtaudut ympäristöösi niin tuo ympäristö alkaa muuttumaan, koska se vastaa sinun reaktioosi uudella tavalla.
Sen sijaan, että aina vaikka suuttuisit puolisollesi tai äidillesi tai isällesi tai jollekin kollegallesi jostain asiasta, niin mitäpä jos se reaktio muuttuisi ja sinä esimerkiksi vain antaisit asian olla. Voi todeta mielessäsi esim. ”hän nyt ajattelee noin tai hän nyt tekee noin – mitä sitten!” Tällöin he eivät ikään kuin pääse enää painelemaan hermopisteitäsi.
Muuttamalla omaa käyttäytymistäsi muutat ympäristöäsi
Kun käyttäytymisesi niissä tilanteissa muuttuu, se alkaa melko nopeastikin todennäköisesti muuttamaan näiden henkilöiden käyttäytymistä ja suhtautumista sinuun.
Kun sinä ensin otat haltuusi oman ajattelusi, mitä sinä ajattelet mistäkin asiasta, niin se vaikuttaa siihen, minkälaisessa tunnetilassa olet ja sen kautta sinun käyttäytymisesi ja toimintasi muuttuu. Ja kun käyttäytymisesi ja toimintasi muuttuu, vaste ympäristöstäsi muuttuu. Sinä et enää olekaan silloin ympäristön vietävissä vaan sinä alat kontrolloimaan ympäristöäsi!
Miten tämä sitten tapahtuu oikeasti?
Tässä kehityksessä on erilaisia askeleita ja niiden järjestys voi hieman vaihdella, mutta eräs asia on se, että tulet tietoiseksi omista arvoistasi. Mikä sinulle oikeasti on tärkeää?
Toisena asiana on se, että tulet tietoiseksi uskomusmaailmastasi: mitä sinä uskot itsestäsi, muista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Ja kun huomaat ja tunnistat sellaisia uskomuksia, jotka eivät palvele sinua, tavoitteitasi ja arvojasi, ja muutat niitä rajoittavia uskomuksia sellaisiksi, jotka palvelevat sinua, niin silloin alat ottamaan haltuun omia ajatuksiasi, omia tunnetilojasi ja omaa käyttäytymistäsi.
Toki on muitakin tekijöitä, mutta noilla kahdella pääset jo todella pitkälle. Ja, kun alat ottamaan haltuun oman ajattelusi, omat tunnetilasi ja käyttäytymisesi, sen kautta alat nousemaan sieltä alimmalta henkilökohtaisen kehittymisen asteelta ylemmälle tasolle.
Pois järjettömyydestä
Sen lisäksi, että alat kontrolloimaan paitsi itseäsi, alat vaikuttamaan ympäristöösi uudella tavalla. Pointti on oikeasti, että muutat sen mikä ei toimi. Niin kuin Albert Einstein on määritellyt järjettömyyden siten, että ihminen toistaa samoja asioita uudelleen ja uudelleen ja silti odottaa erilaisia lopputuloksia. Se on järjetöntä, niin se ei vain toimi!
Kun siis muutat niitä asioita, mitkä eivät toimi sinulle tärkeiden asioiden ja sinun tavoitteittesi kannalta, niin sitä kautta lähdet muuttamaan tätä koko prosessia; kuinka ajattelet, tunnet ja toimit. Ja näin sinä muokkaat myös sitä, miten muut ihmiset ja ympäristösi suhtautuu sinuun.
Miksi emme saa aikaan haluamaamme kehitystä
Suurin osa ihmisistä yrittää tätä prosessia jollain tapaa siten, että ”kyllä minä keksin tämän, kyllä minä teen sen, kyllä minä osaan tämän” ja niin poispäin. Kuitenkin se jännä juttu on, että aivomme tykkäävät siitä, mikä on tuttua. Ja kun me olemme oppineet jonkun tietyn mallin, niin toisena tekijänä siinä on se, että me haluamme olla oikeassa.
Olen kysynyt sadolta ihmisiltä, varmaan jopa tuhansilta, erilaisissa tilaisuuksissa, että kuinka moni tykkää olla oikeassa? Lähes kaikkien kädet nousevat ylös. Sitten kysyn, että kuinka monen mielestä on kivaa olla väärässä? Ei siellä kädet nouse. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että me haluamme olla oikeassa.
Kun olemme oppineet jonkun asian, jollain tapaa jossain vaiheessa – useimmiten jo ihan lapsena – ja oppineet, että näin se on, niin me menemme tällä ”opilla” eteenpäin ja haemme todisteita sille että, jep, minä olen oikeassa. Se helpottaa meidän elämäämme.
Silloin kun me toteamme, että hyvänen aika, olenko minä ollut väärässä, niin yhtäkkiä elämä muuttuukin vaikeammaksi. Joudumme oppimaan uuden tavan ajatella ja toimia.
Meistä jokainen voi kehittyä ja kasvaa ihmisenä
Pointti on kuitenkin siinä, että kun me pääsemme siitä yli ja muutamme sen asian, sen mallin, sen tavan toimia, tavan ajatella, niin yhtäkkiä me huomaamme, että me menemme eteenpäin elämässämme. Me kasvamme ihmisinä. Se voi olla alkuun vaikeaa, mutta kun pääset vauhtiin, koko prosessi alkaa helpottumaan.
Näin se tapahtuu. On äärimmäisen hyödyllistä tunnistaa, että me emme oikeasti tiedä juuri mitään. ”Totuutemme” ovatkin vain meidän näkemyksiämme. Ne ovat vain meidän omia perspektiivejämme asioille. Niillä ei oikeasti ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Kun me sitten muutamme näkemyksiämme ja alamme kasvaa ja annamme enemmän laajuutta koko elämälle, niin silloin niitä todellisia muutoksia alkaa tapahtua ja me saamme aikaiseksi uudenlaisia asioita. Me emme enää ole ympäristömme vietävissä, vaan me alamme kontrolloimaan omaa elämäämme ja sitä, miten meihin myös suhtaudutaan.
Meistä jokainen kykenee tekemään sen, niin myös sinä.
