Brasilian MM-kisojen ¼-välierät on saatu päätökseen ja on tullut aika luoda katsaus siihen, mikä on tällä kertaa erottanut voittajat häviäjistä sekä luoda ennustus puolivälieräotteluiden voittajista.
Kuten sarjan aiemmissa blogikirjoituksissanikin, olen jälleen tarkastellut otteluita pitkälti neljän NLP:n metaohjelman kautta. Olen myös jälleen tehnyt näistä metaohjelmista yleisluontoiset analyysit ja tarkastelen tällä kertaa, voiko niiden avulla ennustaa puolivälieräparien voittajat.
Ensin katsaus ¼-välieräotteluihin:
Brasilia – Chile, 1 – 1, rangaistuspotkukilpailu: 3 – 2
Ottelussa nähtiin metaohjelmienkin puitteissa erilaisia vaiheita. Ensimmäisellä puoliajalla Brasilia oli varsin proaktiivinen, Chile oikeastaan läpi koko varsinaisen peliajan. Jatkoajalla molemmat joukkueet kääntyivät enemmän reaktiivisiksi, väläytellen vain ajoittain proaktiivisuutta.
Varsinaisella peliajalla molempien huomion suunta oli enimmäkseen kohti maalintekoa ja ottelun voittamista, Chilellä ehkä vielä enemmän. Jatkoajalla molempien huomion suunta vaihtui enemmän virheiden välttämiseen.
Chile luotti enemmän hyväksi koettuun menetelmäänsä. Brasilia luotti niin ikään pelisuunnitelmaansa, mutta hyödynsi siinä enemmän vaihtoehtoja. Lisäajalla molemmat joukkueet pitäytyivät tiukasti pelisuunnitelmassaan.
Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla melko hyvinä, tosin Brasilialla näkyi toisella puoliajalla hieman merkkejä tunnepurkauksista. Stressivasteiden tunnepitoisuus tuli esiin molemmilla joukkueilla rangaistuspotkukilpailussa, jossa vain puolet pelaajista onnistui laukauksissaan.
Kuten ennustin, ottelu oli tasainen ja sen vei lopulta Brasilia.
Kolumbia – Uruguay, 2 -0
Molemmat joukkueet pelasivat melko varovaisesti ja virheitä vältellen. Kolumbia oli kuitenkin hieman proaktiivisempi ja sen pelisuunnitelma sisälsi enemmän vaihtoehtoja kuin Uruguayn. Molemmat joukkueet noudattivat myös varsin tunnollisesti suunnitelmiaan. Loppua kohden Uruguayn huomion suunta luonnollisesti muuttui enemmän kohti maalintekoa, mutta sen menetelmistä ei löytynyt vaihtoehtoja ottelun voittamiseksi.
Uruguaylla stressivasteet pysyivät pääsääntöisesti hyvinä, mutta Kolumbialla näkyi ajoittain merkkejä tunnepitoisista vasteista.
Ennustukseni piti paikkansa tässäkin ottelussa: Kolumbia jatkoon lopulta melko lailla selvästi.
Alankomaat – Meksiko, 2 -1
Hollanti aloitti taas lähes reaktiivisesti, Meksiko puolestaan selvästi proaktiivisemmin. Meksikon mentyä johtoon, Hollanti muutti paitsi pelisysteemiään, myös intensiteettiään selvästi proaktiivisemmaksi. Tässä vaiheessa myös Meksikon proaktiivisuuden taso laski hieman. Meksiko piti kiinni menetelmästään, joka toimikin varsin hyvin lähes loppuun saakka.
Hollannilla huomion suunta oli ensimmäisellä puoliajalla pääosin virheiden välttämisessä, mutta sekin muuttui kohti maalintekoa toisella puoliajalla. Meksikolla huomion suunta taas kulki päinvastaisesti.
Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla hyvin hallinnassa.
Hollanti jatkoon, kuten ennustinkin.
Costa Rica – Kreikka, 1 – 1, rangaistuspotkukilpailu: 5 – 3
Molemmat joukkueet aloittivat ottelun varsin varovasti ja reaktiivisuuteen painottuen, tosin Costa Rica selvästi proaktiivisemmin. Kreikan huomion suunta oli selvästi virheiden välttämisessä, kun taas Costa Rica haki hieman selvemmin maalia.
Costa Rica tekikin ensimmäisenä maalin, mikä pakotti Kreikan muuttamaan pelisuunnitelmaansa ja pelaamaan proaktiivisemmin ja kohti maalintekoa. Pian maalinsa jälkeen Costa Rica joutui kuitenkin miesvajaalle, mikä puolestaan pakotti sen kasvavaan reaktiivisuuteen sekä virheiden välttämiseen. Paine Costa Rican maalilla kasvoi ja pelaajat väsyivät. Lopulta Kreikka sai survottua tasoitusmaalin varsinaisen peliajan lisäajalla. Kun jatkoaikakaan ei tuonut ratkaisua, siirryttiin rangaistuspotkukilpailuun, jossa molempien joukkueiden pelaajien stressivasteet pysyivät hyvin hallinnassa – Kreikan valmentajalla tosin stressivasteet menivät voimakkaasti tunteiden puolelle ja hänet poistettiin kentän laidalta. Lopulta ratkaisun toi Costa Rican maalivahdin erinomainen torjunta hyvin laukaistuun rankkariin.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että maalit syntyivät, kun maalin tehnyt joukkue pelasi proaktiivisempaa peliä.
Kuten ennustin, Costa Rica jatkoon.
Ranska – Nigeria, 2 – 0
Jälleen kerran lähtivät molemmat joukkueet varovaisesti liikkeelle. Nigeria oli ensimmäiset puoli tuntia proaktiivisempi, mutta ensimmäisen puoliajan viimeiselle vartille Ranska nosti proaktiivisuustasoaan, luoden myös vaarallisempia tilanteita Nigerian maalille. Molempien joukkueiden huomio oli melko lailla virheiden välttämisessä, Ranskalla ehkä vielä enemmän.
Toisella puoliajalla sama toistui: Nigeria oli ensimmäiset puoli tuntia hieman proaktiivisempi, Ranska taas viimeisen vartin. Ranska osoitti myös kykyä vaihtoehtoihin, muuttaen pelisuunnitelmaansa hieman toisen puoliajan jälkimmäisellä puolikkaalla. Tämä tuottikin riittävän muutoksen ja lopulta kahden maalin voiton. Nigeria luotti omaan menetelmäänsä koko lailla loppuun saakka.
Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla hyvinä.
Taaskin ennustukseni piti ja Ranska siis jatkoon.
Saksa – Algeria, 2 – 1 (jatkoaika)
Taas oli ottelulla varsin varovainen alku, tosin sillä erolla, että Saksan reaktiivisuus oli kostautua muutamaankin otteeseen Algerian päästyä nopeisiin ja vaarallisiin vastahyökkäyksiin. Pallonhallinnastaan huolimatta Saksa oli reaktiivisempi ja Algeria hieman proaktiivisempi joukkue. Mielenkiintoista oli itse asiassa se, että Saksan proaktiivisin pelaaja oli maalivahti Neuer ulostuloillaan.
Ottelun edetessä pidemmälle ja Saksan haettua pieniä vaihtoehtoja menetelmäänsä, Saksan mylly alkoi tuottaa yhä vaarallisempia tilanteita Algerian maalille. Jatkoajalla myllytys tuottikin kaksi maalia, joihin Algeria onnistui vastaamaan vielä jatkoajan lisäajalla yhdellä maalilla.
Molemmat joukkueet luottivat varsin tiiviisti pelisuunnitelmiinsa, joskin Saksa haki omaansa hieman vaihtoehtoja. Kumpikaan joukkue ei ryhtynyt kovinkaan proaktiiviseksi ja molemmilla huomion suunta oli melko lailla virheiden välttämisessä. Algeria tosin haki ehkä hieman aktiivisemmin maaleja, samoin kuin Saksa ottelun loppupuolella. Stressivasteet säilyivät molemmilla joukkueilla varsin hyvinä.
Ennustukseni mukaisesti Saksa puolivälieriin, tosin niukemmin kuin olin arvellut.
Argentiina – Sveitsi, 1 – 0 (jatkoaika)
Tiukaksi veti taas tämänkin matsin. Tällä kertaa tosin molemmat joukkueet pelasivat aiempia otteluita proaktiivisemmin, Argentiina vielä proaktiivisemmin kuin Sveitsi. Molemmat pitäytyivät myös vahvasti menetelmissään, tosin Argentiinan pelisuunnitelma sisälsi enemmän vaihtoehtoisia kuvioita kuin Sveitsin.
Argentiinalla huomion suunta oli enemmän kohti maalintekoa, Sveitsin keskittyessä hieman enemmän oman maalinsa varjelemiseen, joskin kun vastahyökkäyksen paikka tuli, Sveitsi lähti liikkeelle varsin proaktiivisesti kohti maalia. Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla pääsääntöisesti melko hyvinä, joskin tunteenpurkauksiakin nähtiin joitakin, Sveitsin pelaajilla ehkä rahtusen enemmän kuin Argentiinalaisilla.
Ennustin tästä ottelusta tiukkaa ja sitä se olikin. Ennustukseni piti myös lopputuleman suhteen, sillä Argentiina pääsi tästä parista jatkoon.
Belgia – USA, 2 – 1 (jatkoaika)
Belgia pelasi varsin proaktiivisesti painostaen USA:n puolustuskannalle. Belgian huomion suunta olikin vahvasti kohti maalintekoa, USA:lla taas pääasiassa Belgian maalinteon estämisessä, vaikka kuitenkin myös vastahyökkäyksiin lähtemisessä.
Belgian proaktiivisuus ja fokus maalintekoon palkittiin jatkoajalla kahdella maalilla. Tämän jälkeen myös USA muutti pelinsä erittäin proaktiiviseksi ja fokuksen kohti maalintekoa. USA:n painostus ehti tuottaa yhden maalin, mutta enempään se ei ehtinyt. Heräsi kysymys, olisiko USA:n kannattanut ryhtyä proaktiivisemmaksi jo aiemmin?
Molemmat joukkueet luottivat lähes koko ottelun pelisuunnitelmiinsa. Näistä USA:n menetelmä tarjosi melko niukasti vaihtoehtoja – aivan loppua lukuun ottamatta – Belgian systeemin ollessa hieman monipuolisempi. Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla varsin hyvinä.
Ennustamani yllätys jäi niukasti toteutumatta, tuottaen ainoan miinus-merkinnän ennen ¼-välierien alkamista esittämiini ennustuksiin. Belgia siis puolivälieriin.
Kaiken kaikkiaan voin hieman yllättyneenäkin todeta ennustuksieni pitäneen varsin hyvin paikkansa. Ennustusteni onnistumisprosentiksi muodostui 87,5 %:a, mikä ei mielestäni ole lainkaan huono tulos.
Metaohjelma-analyysini:
Tutkitaanpa sitten taas hieman analyysini kohteina olleita metaohjelmia. Tarkemman selvityksen tarkastelun alla olevista NLP:n metaohjelmista löydät kirjoitussarjani ensimmäisestä osasta, jonka voit lukea täältä.
Proaktiivisuus/reaktiivisuus: Tekeekö henkilö/joukkue aloitteita vai odottaako hän muita?
Alkulohkojen otteluiden voittajien ja häviäjien väliset erot tämän metaohjelman suhteen näyttivät keskiarvollisesti tältä:
Neljännesvälierissä vastaavat grafiikat näyttivät tältä:
Kuviot osoittavat, että ottelut voitti keskimäärin joukkue, joka pelasi hieman proaktiivisemmin kuin ottelun häviäjä. Kuviot osoittavat myös sen, että pudotuspeleissä proaktiivisuuden määrä on vähentynyt ja reaktiivisuuden määrä vastaavasti lisääntynyt. Tämä viittaisi siihen, että kun voiton merkitys kasvaa, samalla kasvaa myös joukkueiden harkinta ja varovaisuus. Proaktiivisuuden väheneminen näyttäisi myös osaltaan selittävän vähentyneen maalimäärän per ottelu. Proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden välinen kaventunut ero selittänee myös osaltaan otteluiden tasaisuuden.
Asioita kohti meneminen/asioiden välttäminen: Onko henkilön/joukkueen motivoiva energia suuntautunut tavoitteisiin vai ongelmien käsittelyyn ja välttämiseen?
Alkulohkojen ottelut:
Neljännesvälierien ottelut:
Tämä osoittaa, että voittaneilla joukkueilla on keskimäärin huomion suunta ollut edelleen voimakkaammin kohti voittamista ja maalintekoa kuin otteluiden häviäjillä. Otteluiden häviäjät puolestaan ovat kiinnittäneet pelissään huomiota lähes yhtä paljon virheiden välttämiseen ja ottelun häviämisen välttämiseen kuin voittamiseen ja maalintekoon. Huomion suunnan siirtyminen pudotuspeleissä enemmän virheiden välttämiseen ja puolustuspelaamisen painottamiseen on edelleen yksi tekijä siihen, että pudotuspeleissä varsinaisella peliajalla nähtiin maaleja merkittävästi vähemmän kuin alkuerissä.
Vaihtoehdot/menetelmät: Etsiikö henkilö/joukkue jatkuvasti vaihtoehtoja vai seuraako hän mieluummin vakiintuneita toimintamalleja?
Alkulohkojen ottelut:
Neljännesvälierien ottelut:
Tässä huomaamme, että pelisuunnitelman, ennalta määrätyn menetelmän, noudattamisen merkitys on ehkä hieman yllättäen menettänyt tärkeyttään pudotuspeleissä. Toisaalta tämä osoittaa, että tiukan ottelun on lopulta voittanut se joukkue, joka on kyennyt luomaan peliinsä enemmän vaihtoehtoja. Tämä saattaa viitata myös siihen, että kun joukkueet ovat scoutanneet vastustajan menetelmät huolellisesti ja kehittäneet niitä vastaan omat menetelmänsä, voittajaksi on selvinnyt keskimäärin se joukkue, joka on kyennyt luomaan uuden, vaihtoehtoisen tavan pelata. Yllä olevissa keskiarvografiikoissa olen huomioinut myös joukkueiden yleisen kyvyn pelata monipuolisempaa peliä kuin vastustajansa.
Stressivaste: tunteet/ajattelu: Kuinka henkilö reagoi työympäristön normaaliin stressiin.
Alkulohkojen ottelut:
Neljännesvälierien ottelut:
Mielestäni ei ole lainkaan yllättävää, että tunteiden osuus stressivasteissa on pienentynyt merkittävästi siirryttäessä alkusarjoista pudotuspeleihin. Tähän on mielestäni ainakin kaksi syytä: Tunnepitoisemmin stressiin suhtautuneet joukkueet ovat jo pudonneet pois pelistä sekä toisaalta panosten ollessa nyt kovemmat, tunteiden kurissa pitämisen merkitys on kasvanut. Kun grafiikkoja tutkii oikein tarkkaan, huomaa, että hävinneillä joukkueilla on ollut aivan aavistuksen verran enemmän tunnepitoisia stressivasteita.
Miten sitten tästä eteenpäin?
Ennusteeni puolivälieräparien voittajiksi metaohjelmiin pohjautuen
Ranska – Saksa
Alkuerissä Ranska pelasi vahvasti pelisuunnitelmansa mukaan, joka sisälsi myös hyvän määrän vaihtoehtoja. Ranskan peli oli myös pääasiassa proaktiivista, mutta se osoitti myös omaavansa sopivasti harkintakykyä. Koko joukkueen fokus pysyi hyvin otteluissa ja niiden voittamisessa.
¼-välierässä Ranska pelasi varsinkin ottelun alun reaktiivisemmin ja pitäen fokuksensa enemmän virheiden välttämisessä. Lopussa se osoitti kuitenkin kykynsä vaihtoehtoihin.
Saksa oli alkuerässään menetelmän noudattamisen malliesimerkki. Ja sen menetelmä myös toimi. Saksan menetelmän vahvuutena oli toisaalta myös se, että se sisälsi varsin runsaasti vaihtoehtoja, varsinkin hyökkäyssuuntaan. Saksa hallitsi myös ”säätelyn” proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden välillä. Lisäksi fokus ja stressivasteet olivat erittäin tarkat ja kylmäpäiset.
¼-välierässä Saksa luotti edelleen menetelmäänsä pelaten tosin reaktiivisemmin. Saksan kyky luoda vaihtoehtoja pelisuunnitelmaansa tuli myös esiin.
Metaohjelmien puitteissa tämä ottelu on lähes mahdoton ennustettava, niin samankaltaisia molempien joukkueiden profiilit näiltä osin ovat. Intuitiivisesti veikkaan lopulta Saksan voittavan.
Brasilia – Kolumbia
Alkuerissä Brasilian pelissä tunnusomaista oli proaktiivisuus sekä pelisuunnitelman (= menetelmän) noudattaminen, joka kuitenkin sisälsi melko runsaasti vaihtoehtoja. Brasilian huomion kohde oli myös vahvasti otteluiden voittamisessa ja stressivasteissa tunteiden osuus oli hyvin vähäistä.
¼-välieräottelussaan Brasilia siirtyi välillä enemmän reaktiivisuuden suuntaan, mikä tuntui sekoittavan jossain määrin sen peliä. Myös stressivasteissa esiintyi jonkin verran tunnekuohuja. Brasilia pitäytyi edelleen hyvin pelisuunnitelmassaan, höystäen sitä kuitenkin vaihtoehdoilla.
Kolumbialle oli alkulohkossa tyypillistä pelisuunnitelman noudattaminen, minkä lisäksi se osoitti kykyä luoda myös vaihtoehtoinen menetelmä, kun alkuperäinen menetelmä ei tuottanut toivottuja tuloksia. Kolumbian peli oli enimmäkseen proaktiivista, mutta se osoitti myös hallitsevansa hyvän balanssin reaktiivisuuden ja proaktiivisuuden välillä. Fokus oli niin ikään vahvasti otteluiden voittamisessa.
¼-välierässä Kolumbian huomion suunta oli enemmän virheiden välttämisessä ja hieman reaktiivisempaa kuin alkulohkon otteluissa. Myös stressivasteissa näkyi merkkejä tunteiden vallasta.
Tässä ottelussa stressivasteiden merkitys saattaa nousta merkittävään osaan. Mikäli Brasilia saa pidettyä tunteensa kurissa, ennustan sen menevän jatkoon.
Argentiina – Belgia
Argentiina pyrki alkulohkossaan noudattamaan vahvasti pelisuunnitelmiaan ja kykeni tekemään niihin tiukan paikan tullen myös tarvittavia muutoksia. Ote vaihteli reaktiivisen ja proaktiivisen välillä, ollen kuitenkin etenkin hyökkäyksen osalta enemmän proaktiivista. Huomion suunta oli vahvasti ottelujen voittamisessa ja stressivasteet pysyivät varsin hyvinä.
¼-välierässään Argentiina pelasi proaktiivisemmin, huomion ollessa suunnattuna vahvasti maalintekoon ja ottelun voittamiseen. Argentiina luotti myös menetelmäänsä, joka sisälsi lisäksi jonkin verran vaihtoehtoja. Stressivasteet pysyivät melko hyvinä.
Belgian peli ei ollut alkulohkossa kaikkein proaktiivisimmasta päästä. Sen menetelmät sisälsivät kuitenkin tarvittavassa määrin vaihtoehtoja vieden joukkueen lohkovoittoon. Fokus tuntui välillä hajaantuvan, mutta stressivasteet olivat hyviä.
¼-välierässä Belgia pelasi proaktiivisemmin ja huomion suunta oli selkeämmin ottelun voittamisessa. Joukkue noudatti edelleen vaihtoehtojakin sisältänyttä pelisuunnitelmaansa. Myös stressivasteet pysyivät hyvinä.
Tämä ottelu on taas erittäin vaikea ennustettava metaohjelmien puitteissa, niin samankaltaisia joukkueiden profiilit ovat. Mikäli Belgia pitää proaktiivisemman otteensa, saa painetta Argentiinan päähän ja mikäli vielä Eden Hazard pääsee vihdoin omalle tasolleen, menee Belgia turnauksen mustana hevosena jatkoon.
Alankomaat – Costa Rica
Hollanti piti alkulohkossaan kiinni pelisuunnitelmastaan. Tämän lisäksi Hollanti osoitti, että sillä on kyky tehdä muutoksia menetelmiinsä vastustajan mukaan. Välillä Hollanti pelasi proaktiivisemmin ja välillä reaktiivisemmin. Hollannin hyökkääjät osoittivat ennen kaikkea voimakasta proaktiivisuutta puolustuksen ollessa pääsääntöisesti harkitsevampaa. Hollannin stressivasteet vaikuttivat myös hyviltä.
¼-välieräottelussaan Hollanti aloitti reaktiivisesti, mutta muuttui ottelun edetessä proaktiivisemmaksi. Hollanti noudatti myös pelisuunnitelmaansa, joka sisälsi vaihtoehtoja.
Costa Rica pystyi alkulohkon otteluissaan tasapainottelemaan mallikkaasti proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden välillä, mikä toi toimivia vaihtoehtoja sen varsin hyvin noudattamiin menetelmiin. Huomio pysyi myös hyvin tavoitteissa.
¼-välierässä Costa Rica pelasi alkuun hieman vastustajaansa proaktiivisemmin ja kohti maalintekoa. Sen mentyä johtoon ja jouduttuaan miesvajaalle, sen mahdollisuudet vaihtoehtoihin vähenivät ja se joutui väkisinkin muuttamaan pelitapaansa reaktiivisempaan suuntaan.
Veikkaan, että Hollannin kyky luoda vaihtoehtoisia pelisuunnitelmia vastustajan mukaan päättää Costa Rican upean taiston tässä turnauksessa.
Tässä tämä katsaus taas tällä kertaa. Nyt pari päivää huilia ja sitten jännittämään huikeita puolivälieräotteluita!
Hannu Pirilä, henkinen valmentaja®
