Brasiliassa pelattavien jalkapallon MM-kisojen alkulohkojen ensimmäistä kierrosta pelataan ja mielenkiintoinen taistelu pudotuspelipaikoista on alkanut.
En väitä millään muotoa olevani jalkapallon asiantuntija, varsin innokas seuraaja kuitenkin – kuten niin monen muunkin urheilulajin. Tässä blogikirjoituksessani tarkoitukseni onkin tarkastella käynnissä olevaa ensimmäistä kierrosta lähinnä muutaman henkisen valmennuksen näkökulman kautta sekä antaa niiden myötä oma ennustukseni alkulohkojen jatkoon menijöistä (saas nähdä, miten ennustukseni käy…).
Yhtenä elementtinä haluan tuoda esiin muutaman NLP:n metaohjelman. Nämä tarkasteltavat metaohjelmat ovat:
Proaktiivisuus/reaktiivisuus: Tekeekö henkilö aloitteita vai odottaako hän muita?
- Proaktiivinen: Toimii vähäisellä harkinnalla tai ilman harkintaa. Motivoituu tekemisestä.
- Reaktiivinen: Motivoitunut odottamaan, analysoimaan, harkitsemaan ja reagoimaan.
- Sekoitus: Tasapainoilee ajattelun ja tekemisen välillä. Ei viivyttele kohtuuttomasti.
Asioita kohti meneminen/asioiden välttäminen: Onko henkilön motivoiva energia suuntautunut tavoitteisiin vai ongelmien käsittelyyn ja välttämiseen?
- Kohti: Nämä henkilöt ovat motivoituneita saavuttamaan tavoitteita. Heillä on vaikeuksia havaita ongelmia. He ovat hyviä hallitsemaan prioriteetteja.
- Pois/välttäminen: He keskittyvät siihen, mikä voi olla tai on menossa vikaan. He ovat motivoituneita ratkaisemaan ongelmia ja heillä on vaikeuksia keskittyä tavoitteisiin.
- Sekoitus: Voivat pysyä keskittyneinä tavoitteisiin yhtä lailla kuin tunnistamaan korjaustarpeet tai voittaa vaikeudet.
Vaihtoehdot/menetelmät: Etsiikö henkilö jatkuvasti vaihtoehtoja vai seuraako hän mieluummin vakiintuneita toimintamalleja?
- Vaihtoehdot: Pakonomainen tarve kehittää ja luoda vaihtoehtoja. Motivoituu vaihtelusta. Vaikeuksia noudattaa määriteltyjä toimintamalleja ja suunnitelmia.
- Menetelmät: Noudattavat mieluiten totuttuja tapoja. Hämmentyvät, mikäli heillä ei ole toimintamallia tai suunnitelmaa, jota seurata. Motivoituneita saattamaan loppuun sen minkä aloittavat.
- Sekoitus: Motivoituvat sekä vaihtelusta ja vaihtoehdoista että suunnitelmien ja toimintamallien loppuun saattamisesta.
Stressivaste: tunteet/ajattelu: Kuinka henkilö reagoi työympäristön normaaliin stressiin.
- Tunteet: Tunnepitoinen vaste vaikeisiin tilanteisiin, pysyy tunnetiloissa.
- Valinta: Pystyy liikkumaan sisään ja ulos tunnetiloista vapaaehtoisesti. Hyvä empatiassa.
- Ajattelu: Ei mene tunnetiloihin normaaleissa stressitilanteissa. Huono luomaan tunneyhteyksiä toisiin tai osoittamaan empatiaa.
Mitä nämä sitten tarkoittavat jalkapallon yhteydessä?
Reaktiivinen joukkue on taktiikaltaan usein melko puolustuspainotteinen. Tällainen joukkue lähinnä odottaa vastustajan virheitä ja lähtee niistä sitten vastahyökkäyksiin. Proaktiivinen joukkue puolestaan pyrkii koko ajan pitämään ottelun aloitteen omissa käsissään ja viemään peliä eteenpäin omilla ehdoillaan.
Virheitä välttävä joukkue on usein myös reaktiivinen, mutta ei kuitenkaan välttämättä. Harvoin sellainen kuitenkaan on kovin proaktiivinen. Joukkue voi kuitenkin olla kovastikin kohti tavoitteita menevä, mutta siltä saattaa silti puuttua proaktiivisuutta. Toisin sanoen, joukkue voi periaatteessa olla hyvinkin tavoitehakuinen, mutta silti melko reaktiivinen.
Menetelmä-suuntautuneet joukkueet pyrkivät luomaan otteluun selkeän taktiikan ja pitäytyvän siinä, tuli eteen sitten mitä tahansa. Vaihtoehtoihin suuntautuneet joukkueet tekevät helposti muutoksia taktiikkaansa ja pyrkivät jatkuvasti kehittämään uusia menetelmiä. Tämä saattaa näkyä erityisesti myös yksilötasolla. Jos peli perustuu vaihtoehtoihin ja niiden hyödyntämiseen, yhtenäisen pelitavan löytäminen voi olla hyvinkin haastavaa.
Stressivasteen suhteen toisilla on kyky pitää päänsä kylminä, oli tilanne sitten kuinka tiukka tahansa, toiset taas menevät helposti eri tunnetiloihin, pahimmillaan jääden niihin pitkiksikin ajoiksi. Pudotuspelivaiheen rankkarikilpailuissa tällä voi luonnollisestikin olla suurikin merkitys. Yleensä huippu-urheilijat ovat stressivasteeltaan hyvin kylmäpäisiä, joskin voimakkaissa tunnetiloissa olevia urheilijoitakin näkyy tämän tästä.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että urheilijat ovat keskimäärin melko proaktiivisia, kohti tavoitteita ja heidän stressinsietokykynsä on melko korkea. Menetelmä- ja vaihtoehto-suuntautuneisuudessa sen sijaan on yleensä enemmän hajontaa. Tosin, kuten kirjoituksissani jatkossa käy ilmi, myös noissa muissakin metaohjelmissa on havaittavissa eroja ja ne saattavat osaltaan selittää sen, miksi toiset joukkueet menestyvät paremmin kuin toiset.
Todettakoon myös heti tässä vaiheessa, että näillä metaohjelmilla, kuten muillakin henkisen puolen asioilla on ilman muuta oma merkityksensä siinä, miten hyvin urheilija ja joukkue menestyvät. Tosin päivänselvää on, että ne eivät millään tavoin korvaa pelaajien fyysisiä ja teknisiä taitoja tai kokemusta. Sen sijaan silloin, kun nämä viimemainitut tekijät ovat vastakkain olevilla joukkueilla suurin piirtein tasavahvuiset, ero syntyy useimmiten juuri henkisellä tasolla.
Katsotaanpa sitten tähänastisia otteluita ja niiden tuloksia. Samalla annan tässä vaiheessa oman ennusteeni siitä, mitkä joukkueet menevät kustakin lohkosta jatkoon:
Lohko A:
Brasilia – Kroatia, 3 – 1
Meksiko – Kamerun, 1 – 0
Nyt täytyy heti alkuun todeta, että päätin ryhtyä tämän kirjoituksen tekoon vasta 15.6., joten turnauksen ensimmäiset ottelut eivät enää ole niin kirkkaana mielessäni. Tämän verran kuitenkin muistan:
Brasilia pelasi hyvin proaktiivisesti ja piti aloitteet itsellään lähes läpi koko ottelun. Vaikka ei Kroatiaakaan voinut reaktiiviseksi kutsua, jäi se tässä suhteessa selvästi Brasiliasta.
Molemmilla oli selkeä motivaatio asioita kohti menemiseen, eli maalin tekoon ja ottelun voittamiseen. Kroatialla oli havaittavissa kuitenkin ehkä hieman myös virheiden välttämistä, varsinkin ottelun alkupuolella.
Molemmilla joukkueilla oli selkeästi pelisuunnitelma, jota he halusivat toteuttaa. Brasilian pelaajilla oli kuitenkin yksilötasolla enemmän myös vaihtoehtoisia pelitapoja kuin kroaateilla.
Meksiko puolestaan esitti enemmän proaktiivisuuta kuin Kamerun, mutta jäi mielestäni tässä vertailussa molemmille avausottelun joukkueille. Kaiken kaikkiaan tämä toinen ottelu oli passiivisempi kuin avausottelu. Samoin Kamerunilta puuttui vaihtoehdot pelisuunnitelmaansa tappioasemassa.
Ennusteeni on, että tästä lohkosta menee jatkoon Brasilia ja Kroatia.
Lohko B:
Espanja – Alankomaat, 1 – 5
Chile – Australia, 3 – 1
Sekä Espanja että Hollanti pyrkivät molemmat proaktiiviseen peliin, Espanja ennen kaikkea pallonhallinnan kautta ja Hollanti hieman enemmän vastaiskujen kautta. Suurin ero joukkueiden välillä tuli ottelun edetessä siinä, että Espanja ei kyennyt löytämään vaihtoehtoa prosesseihinsa. Samoin Espanja pyrki välttämään enemmän virheitä ja Hollanti taas oli selkeän motivoitunut yhteen asiaan: maalintekoon.
Chile – Australia –ottelussa molemmat joukkueet pelasivat melko proaktiivisesti, mutta tässä ottelussa vain Australian taitotaso ei riittänyt millään samalle tasolle Chilen kanssa. Australia ei myöskään löytänyt vaihtoehtoa pelisuunnitelmalleen, minkä uskon toisaalta johtuneen myös pitkälti tuosta jo mainitsemastani taitotasoerosta.
Chilen taidoista ei saanut vielä oikein kunnolla todellista kuvaa. Toisaalta paljon tulee jatkossa riippumaan myös siitä, pystyykö Espanja kehittämään omaa peliään ja tekemään tarvittavia muutoksia. Kaikesta huolimatta ennustan, että tästä lohkosta menee jatkoon Hollanti ja Espanja.
Lohko C:
Kolumbia – Kreikka, 3 – 0
Norsunluurannikko – Japani, 2 – 1
Kreikan peli oli varsin reaktiivista eikä vaihtoehtoja pelityyliin myöskään löytynyt. Samoin, loppua lukuun ottamatta, Kreikan peli perustui liikaa virheiden välttämiseen. Kolumbia oli proaktiivisempi ja sen pelisuunnitelma toimi Kreikkaa vastaan.
Japani aloitti ottelun erittäin proaktiivisesti, mutta tilanne muuttui toisella puoliajalla: Norsunluurannikko teki enemmän aloitteita ja Japani omaksui reaktiivisemman roolin. Väsyivätkö Japanin pelaajat? Silti Norsunluurannikko ei mielestäni ollut kaikkein proaktiivisin joukkue.
Japanin pelisysteemi piti sinällään enemmän vaihtoehtoja, mutta joukkueen siirtyminen reaktiivisempaan suuntaan ottelun edetessä antoi mielikuvan vaihtoehtojen vähyydestä. Kaiken kaikkiaan Japani jäi kysymysmerkiksi.
Selvää on, että Kreikka ei tästä lohkosta pääse jatkoon. Mitkä kaksi sitten menevät? Ennustan, että kolme muuta joukkuetta päätyvät pistejakoon ja ratkaisu löytyy sitten keskinäisistä otteluista ja maalieroista. Kolumbia ja Norsunluurannikko tosin voivat päätyä tasapeliin, joten vedänpä tässä pienen yllätyksen ja ennustan, että jatkoon menevät lopulta Kolumbia ja Japani.
Lohko D:
Uruguay – Costa Rica, 1 – 3
Englanti – Italia, 1 – 2
Uruguayn reaktiivisuus yllätti. Costa Rica otti ottelun edetessä proaktiivisemman roolin ja vei ottelun sillä. Okei, Suarez voi tuoda Uruguayn peliin vielä uutta virtaa, mutta muutakin täytyy joukkueessa tapahtua. Uruguayn pelistä puuttui myös vaihtoehdot.
Puolustusvoittoisesta pelistään tunnetut Englanti ja Italia yllättivät proaktiivisuudellaan, tosin näistä Italia oli vielä se proaktiivisempi. Molemmilta joukkueilta löytyi myös vaihtoehtoja pelaamiseensa sekä varsin hyvää stressinsietokykyä.
Ei epäilystäkään: tästä lohkosta jatkoon marssivat Italia ja Englanti.
Tässä siis näkemykseni ja ennusteeni, kun puolet MM-futiksen alkulohkovaiheen ensimmäisestä kierroksesta on pelattu, eli siis vasta 16,7 %:a alkulohkovaiheen otteluista. Silti ennustan tässä vaiheessa jo puolet jatkoon menijöistä. Hullua? Älytöntä? Ihan varmasti molempia. Mutta onpahan hauska nähdä jatkossa kuinka hyvin ennusteeni tulevat toteutumaan.
Lisää havaintoja ja ennusteita tulossa turnauksen edetessä…
Hannu Pirilä, henkinen valmentaja®
