Brasilian MM-kisojen puolivälierät on pelattu. Vieläkö NLP:n metaohjelmista löytyy selityksiä sille, mikä on erottanut voittajat häviäjistä? Vieläkö niiden perusteella voi ennustaa välierien voittajat? Tähän mennessä ennustukseni pudotuspelien voittajista ovat onnistuneet 83,3-prosenttisesti. Miten käy nyt, kun jäljellä olevat joukkueet ovat yhä tasaväkisempiä?
Kuten sarjan aiemmissa blogikirjoituksissanikin, olen siis jälleen tarkastellut otteluita pitkälti neljän NLP:n metaohjelman kautta. Olen myös jälleen tehnyt näistä metaohjelmista yleisluontoiset analyysit ja tarkastelen edelleen, voiko niiden avulla ennustaa välieräparien voittajat.
Ensin katsaus puolivälieräotteluihin:
Ranska – Saksa, 0 – 1
Ottelu ei missään vaiheessa äitynyt kovin proaktiiviseksi kummankaan joukkueen taholta. Edes Ranska ei pelannut täysin proaktiivisesti edes ottelun loppupuolella ollessaan yhä tappiolla ja tietäen, että tappio tarkoittaa jatkosta putoamista. Eivät joukkueet täysin reaktiivisestikaan pelanneet, mutta ehkäpä molemmat joukkueet luottivat viimeiseen asti omaan pelisysteemiinsä ja sen toimivuuteen. Saksan kohdalla se toimi ja tuotti halitun lopputuloksen, Ranskan kohdalla ei.
Saksan peli sisälsi enemmän vaihtoehtoja kuin Ranskan ja hieman yllättävää oli, että Ranska ei edes tappioasemassaan löytänyt merkittäviä vaihtoehtoja pelitapaansa. Saksan pelissä näkyi myös mielestäni enemmän pelaajien halu ottelun voittamiseen, Ranskan yrittäessä viimeiseen saakka välttää häviötä.
Stressivasteet pysyivät molemmilla joukkueilla varsin hyvin ajattelun puolella.
Kuten ennustin, Saksa välieriin.
Brasilia – Kolumbia, 2 – 1
Tämä ottelu oli varsin proaktiivinen molempien joukkueiden taholta ja peli aaltoilikin välillä huimalla vauhdilla puolelta toiselle. Tosin johtoasemassa Brasilian peli muuttui hieman reaktiivisempaan suuntaan, mikä oli varsin ymmärrettävää.
Molemmat joukkueet luottivat melko vahvasti pelisuunnitelmiinsa, jotka molemmilla sisälsivät myös ihan mukavasti vaihtoehtoja. Brasilian hyökkäyspää tosin oli ehkä vielä hieman vaihtoehtorikkaampaa kuin Kolumbian.
Molemmilla joukkueilla myös huomion suunta oli hyvin selkeästi kohti ottelun voittamista ja tunteitakin oli enemmän näkyvillä kuin Ranskan ja Saksan välisessä ottelussa.
Tässäkin ottelussa ennustukseni piti ja Brasilia jatkaa siis välieriin.
Argentiina – Belgia, 1 – 0
Molemmat joukkueet pelasivat ehkä yllättävänkin reaktiivisesti, tosin Argentiinan kohdalla se oli enemmän ymmärrettävää aikaisen maalin johdosta. Sen sijaan Belgia odotti aina viimeiselle kymmenelle minuutille, kunnes se nosti proaktiivisuuden tasoaan ja suuntasi huomionsa selkeästi kohti maalintekoa. Argentiinalla huomion suunta oli läpi ottelun ehkä aika lailla tasan kohti ottelun voittamista ja toisaalta Belgian maalinteon estämistä.
Molemmat joukkueet luottivat tiukasti omiin menetelmiinsä, joskin siis aivan lopussa Belgia toi mukaan vaihtoehtoiset pelitavat, jotka eivät kuitenkaan ennättäneet tuottaa haluttua tulosta. Tässäkin ottelussa jäin ihmettelemään, miksi Belgia ei muuttanut pelitapaansa jo huomattavasti aikaisemmin.
Argentiinan stressivasteet pysyivät hyvinä, Belgialla oli nähtävissä jonkin verran tunteiden esiintuloa.
Belgia ei siis päässyt ratsastamaan mustalla hevosellaan jatkoon, kuten ennustin, vaan Argentiina jatkaa välieriin.
Alankomaat – Costa Rica, 0 – 0, rangaistuspotkukilpailu: 4 – 3
Tässä ottelussa ei taaskaan proaktiivisuudella mässäilty. Hollanti piti kyllä palloa hallussaan, mutta lähinnä odottaen aukkojen ilmestymistä Costa Rican puolustukseen. Costa Rica puolestaan odotteli varsin reaktiivisesti sopivia tilaisuuksia vastahyökkäyksiin. Vasta toisen puoliajan lopulla ja jatkoajalla Hollanti nosti proaktiivisuuden tasoaan.
Molemmat joukkueet luottivat myös vankasti pelisuunnitelmiinsa, joskin Hollanti osoitti tässäkin suhteessa loppua kohden myös vaihtoehtoisia pelitapoja. Samoin molempien joukkueiden huomion suunta tuntui olevan enemmän virheiden välttämisessä kuin maalinteossa ja ottelun voittamisessa. Stressivasteissa näkyi ajoittaisia tunteiden leiskahduksia, mutta pääosin nekin vasteet pysyivät kurissa.
Hollanti vaihtoi rangaistuspotkukilpailuun ”rankkarispecialistin” ja meni kuin menikin lopulta välieriin, ennustukseni mukaisesti.
Ennustukseni ovat edelleenkin pitäneen varsin hyvin paikkansa. Tähän mennessä koko pudotuspelien osalta ennustusteni onnistumisprosentti on nyt siis 83,3 %:a, mikä on mielestäni edelleenkin varsin mukava tulos.
Metaohjelma-analyysini:
Tutkitaanpa sitten taas hieman analyysini kohteina olleita metaohjelmia. Tarkemman selvityksen tarkastelun alla olevista NLP:n metaohjelmista löydät kirjoitussarjani ensimmäisestä osasta, jonka voit lukea täältä.
Nyt tarkastelun alla on kaikkien 12 pudotuspeliottelun keskiarvot, jaoteltuina otteluiden voittaneiden joukkueiden ja hävinneiden joukkueiden grafiikoihin. Pudotuspelien otteluiden voittajien ja häviäjien väliset erot näiden neljän metaohjelman suhteen näyttävät keskiarvollisesti tähän mennessä tältä:
Proaktiivisuus/reaktiivisuus: Tekeekö henkilö/joukkue aloitteita vai odottaako hän muita?
Kuviot osoittavat, että ottelujen voittajat ovat pelanneet keskimäärin hieman proaktiivisemmin kuin ottelun häviäjät. Vaikka tietty määrä harkitsevuutta näyttäisi olevan paikallaan varsinkin kun tappioon ei kerta kaikkiaan enää ole varaa, ottelun voittaminen on edellyttänyt hieman proaktiivisempaa pelitapaa.
Asioita kohti meneminen/asioiden välttäminen: Onko henkilön/joukkueen motivoiva energia suuntautunut tavoitteisiin vai ongelmien käsittelyyn ja välttämiseen?
Tämä osoittaa, että voittaneilla joukkueilla on keskimäärin huomion suunta ollut hieman voimakkaammin kohti voittamista ja maalintekoa kuin otteluiden häviäjillä. Otteluiden häviäjät puolestaan ovat kiinnittäneet pelissään huomiota lähes yhtä paljon virheiden välttämiseen ja ottelun häviämisen välttämiseen kuin voittamiseen ja maalintekoon.
Vaihtoehdot/menetelmät: Etsiikö henkilö/joukkue jatkuvasti vaihtoehtoja vai seuraako hän mieluummin vakiintuneita toimintamalleja?
Tässä metaohjelmassa ero voittaneiden ja hävinneiden joukkueiden välillä on merkittävin. Vaikka pudotuspeleissä onkin noudatettu varsin hyvin pelisuunnitelmia, otteluiden voittajilla on joko ollut menetelmissään jo alusta pitäen erilaisia vaihtoehtoja tai ne ovat kyenneet tekemään muutoksia menetelmiinsä ottelun aikana. Eräällä tavalla tähän sopii mielestäni amerikkalaisen kenraalin toteamus:
”Taisteluun valmistautuessa olen aina havainnut, että suunnitelmat ovat hyödyttömiä, mutta suunnittelemisen olevan elintärkeää.” – General Dwight D. Eisenhower
Stressivaste: tunteet/ajattelu: Kuinka henkilö reagoi työympäristön normaaliin stressiin.
Stressivasteet ovat pysyneet tiukoissa otteluissa varsin hyvinä. Huippuammattilaiset ovat varmasti oppineet pitämään päänsä kylminä. Otteluiden hävinneiden joukkueiden pelaajissa on esiintynyt hieman enemmän tunnepitoisia vasteita, mutta se on mielestäni hyvinkin ymmärrettävää. Nämä pienet erot tuskin selittävät syitä siihen, miksi toinen joukkue on voittanut ja toinen hävinnyt. Pikemminkin nämä ovat mielestäni heijastuksia muista tekijöistä.
Miten sitten tästä eteenpäin?
Ennusteeni välieräparien voittajiksi metaohjelmiin pohjautuen
Brasilia – Saksa
Alkuerissä Brasilian pelissä tunnusomaista oli proaktiivisuus sekä pelisuunnitelman (= menetelmän) noudattaminen, joka kuitenkin sisälsi melko runsaasti vaihtoehtoja. Brasilian huomion kohde oli myös vahvasti otteluiden voittamisessa ja stressivasteissa tunteiden osuus oli hyvin vähäistä.
Pudotuspeliotteluissaan Brasilia on pelannut sekä proaktiivisesti että reaktiivisesti, mikä on jossain määrin ehkä jäykistänyt sen peliä. Myös stressivasteissa on esiintynyt jonkin verran tunnekuohuja. Brasilia on pitäytynyt hyvin pelisuunnitelmassaan, höystäen sitä kuitenkin vaihtoehdoilla. Toisaalta, mikä vaikutus on sillä, että joukkueen kenties luovin pelaaja, Neymar, näyttäisi olevan poissa lopuista peleistä?
Saksa oli alkuerässään menetelmän noudattamisen malliesimerkki. Ja sen menetelmä myös toimi. Saksan menetelmän vahvuutena oli toisaalta myös se, että se sisälsi varsin runsaasti vaihtoehtoja, varsinkin hyökkäyssuuntaan. Saksa hallitsi myös ”säätelyn” proaktiivisuuden ja reaktiivisuuden välillä. Lisäksi fokus ja stressivasteet olivat erittäin tarkat ja kylmäpäiset.
Pudotuspeleissä Saksa on luottanut edelleen menetelmäänsä, pelaten tosin alkusarjapelejä reaktiivisemmin. Saksan kyky luoda vaihtoehtoja pelisuunnitelmaansa on myös tullut esiin. Lisäksi Saksa on osoittanut varsin voimakasta voitontahtoa.
Metaohjelmien puitteissa tämä ottelu on vaikea ennustettava, niin samankaltaisia molempien joukkueiden profiilit näiltä osin ovat. Saksan menetelmät ovat kuitenkin olleet tähän mennessä varsin vakuuttavia, minkä lisäksi heillä on kyky myös vaihtoehtoihin. Toisaalta Neymarin poissaolo saattaa sytyttää Brasilian entistä parempaan joukkuepelaamiseen ja uusiin vaihtoehtoihin, joihin Saksa ei ole varautunut. Vaikea ennustettava, mutta lopulta veikkaan Saksan kuitenkin menevän loppuotteluun.
Alankomaat – Argentiina
Hollanti piti alkulohkossaan kiinni pelisuunnitelmastaan. Tämän lisäksi Hollanti osoitti, että sillä on kyky tehdä muutoksia menetelmiinsä vastustajan mukaan. Välillä Hollanti pelasi proaktiivisemmin ja välillä reaktiivisemmin. Hollannin hyökkääjät osoittivat ennen kaikkea voimakasta proaktiivisuutta puolustuksen ollessa pääsääntöisesti harkitsevampaa. Hollannin stressivasteet vaikuttivat myös hyviltä.
Pudotuspeliotteluissaan Hollanti on aloittanut reaktiivisesti, mutta muuttunut ottelun edetessä proaktiivisemmaksi. Hollanti on noudattanut myös pelisuunnitelmaansa, joka on sisältänyt varsin hyvin myös toimiviksi osoittautuneita vaihtoehtoja.
Argentiina pyrki alkulohkossaan noudattamaan vahvasti pelisuunnitelmiaan ja kykeni tekemään niihin tiukan paikan tullen myös tarvittavia muutoksia. Ote vaihteli reaktiivisen ja proaktiivisen välillä, ollen kuitenkin etenkin hyökkäyksen osalta enemmän proaktiivista. Huomion suunta oli vahvasti ottelujen voittamisessa ja stressivasteet pysyivät varsin hyvinä.
¼-välierässään Argentiina pelasi proaktiivisemmin, huomion ollessa suunnattuna vahvasti maalintekoon ja ottelun voittamiseen. Puolivälieräottelussaan taas Argentiina pelasi selvästi reaktiivisemmin aikaisin syntyneen johtomaalinsa jälkeen. Argentiina on luottanut myös menetelmäänsä, joka on sisältänyt jonkin verran vaihtoehtoja. Stressivasteet ovat myös pysyneet melko hyvinä.
Ei liene mikään yllätys, että tässä vaiheessa turnausta tämäkin ottelu on erittäin vaikea ennustettava metaohjelmien puitteissa, sen verran hyvin on välieriin valikoitunut metaohjelmien kannalta samankaltaisia joukkueita. Lopulta uskon kuitenkin Hollannin kyvyn luoda vaihtoehtoisia menetelmiä tuovan sille voiton ja loppuottelupaikan.
Vähiin käyvät matsit. Todella huikea huipentuma on luvassa!
Hannu Pirilä, henkinen valmentaja®
