Lyhyesti kuvattuna voitaisiin sanoa, että mentaalivalmennus on asiakkaan ajatteluprosessien optimointia.
Koska tuo lyhyt kuvaus ei kuitenkaan vielä avaa mentaalivalmennusta kovinkaan kattavasti, niin avataanpa aihetta hieman lisää.
Meidän ajattelumme muodostuu mieltämistämme kuvista ja äänistä sekä niiden tuottamista tunteista. Nämä mielletyt kuvat, äänet ja tunteet puolestaan muodostavat eräänlaisia ajatusskriptejä, jotka parhaimmillaan johtavat johonkin lopputulokseen. Toisinaan kuitenkin ajatusprosessimme eivät johdakaan mihinkään lopputulemaan vaan saattavat jäädä pyörimään mieleemme eräänlaisina luuppeina tai sitten ne vain harhailevat aiheesta toiseen, tuottamatta mitään lopputulosta.
Mentaalivalmennus paneutuu ajattelun prosesseihin ennen kaikkea ajattelun rakenteen kautta: tuottaako ajattelumme haluttuja lopputuloksia silloin kun me niitä haluamme? Jos ei, niin millä tavoin ajattelun rakennetta tulisi muuttaa?
Ajatellaanpa vaikka jalkapalloilijaa, joka jalkapallo-ottelun alkuvaiheiden aikana kokee muutaman epäonnistumisen. Kykeneekö hän epäonnistumisista huolimatta keskittämään ajatuksensa otteluun ja omien suoritustensa optimointiin vai alkaako hän ajatuksissaan kenties käymään läpi epäonnistumisiaan uudelleen ja uudelleen? Mikäli ajatukset jäävät kiinni epäonnistumisiin, hänen aivonsa tulkitsevat asian niin, että näitä epäonnistumisia pelaaja haluaa lisää ja niinpä niitä sitten tulee lisää.
Voidakseen päästä irti epäonnistumisten kierteestä, pelaajan tulee kohdistaa ajattelunsa siihen, mitä hän haluaa, eli onnistumisiin. Kyse on siis pitkälti siitä, kykeneekö hän tekemään niin sekä siitä, miten se oikein tehdään. Mentaalivalmentajan yksi tehtävistä on tunnistaa asiakkaansa ajattelun rakenne sekä auttaa häntä tarvittaessa tekemään muutoksia siihen.
Miksi tuohon sitten tarvitaan mentaalivalmentajaa?
Yksi syy on se, että ylivoimaisesti suurin osa ajattelustamme tapahtuu tiedostamattomina prosesseina, eräänlaisina opittuina, syvälle juurtuneina ajattelumalleina. Koska me olemme itse niin tottuneita näihin malleihimme, meidän on usein äärimmäisen vaikeaa itse tunnistaa näitä mallejamme. Ulkopuolinen, ajattelun prosesseja tunteva mentaalivalmentaja sen sijaan kykenee tunnistamaan näitä malleja ja tuomaan niitä asiakkaansa tietoisuuteen. Lisäksi pätevällä mentaalivalmentajalla on iso valikoima erilaisia tekniikoita, joiden avulla hän kykenee auttamaan asiakastaan tekemään tarvittavia muutoksia näihin prosesseihin.
”Valtava enemmistö mielesi toiminnasta tapahtuu tietoisuutesi ulottumattomissa, tiedostamattoman mielesi syövereissä.” -Lauri Järvilehto
Toinen vahva syy on se, että ajatusprosessimme pohjautuvat pitkälti uskomuksiimme ja arvoihimme. Oman arvomaailman selvittäminen vielä onnistuu usein melko vaivattomasti, mutta omien uskomustensa tunnistaminen on pääsääntöisesti erittäin haastavaa. Esimerkiksi NLP:tä hyödyntävällä mentaalivalmentajalla on käytössään aivan huikea työkalu asiakkaittensa uskomusten tunnistamiseksi, nimeltään metamalli. Metamallia hyödyntämällä mentaalivalmentaja kykenee tunnistamaan asiakkaansa uskomusmaailmaa kuuntelemalla mm. hänen käyttämiään kielimalleja sekä lukemalla hänen sanatonta viestintäänsä.
Tunnistettuaan asiakkaansa rajoittavia uskomuksia, hyvällä mentaalivalmentajalla on myös käytettävissään jo edellä mainittuja toimivia tekniikoita uskomusten muuttamiseksi.
”Me kaikki ajattelemme ja me kaikki uskomme – ja kun oivallat, että voit muuttaa ajatuksiasi ja uskomuksiasi, se muuttaa käyttäytymistäsi. Uskomukset eivät tule totuudesta. Uskomukset tulevat uskomisesta. Ne ovat oppaita käyttäytymiseemme.” -Richard Bandler
Mentaalivalmennus on siis asiakkaan valmentamista siten, että hän saa aikaiseksi niitä tuloksia elämässään, joita hän haluaa saavuttaa – edellyttäen, että nämä asiat ovat hyväksi sekä hänelle itselleen että hänen ympäristölleen.
Vaikka mentaalivalmennus onkin tehokkainta henkilökohtaisena valmennuksena, ryhmävalmennukset ovat erittäin kustannustehokkaita mentaalivalmennuksen muotoja ja ne toimivat erinomaisina herättäjinä oman mielen toiminnan ymmärtämiselle. Yleisesti ottaen ryhmävalmennuksessa osa osallistujista saa valmennuksesta lähes henkilökohtaisen valmennuksen hyödyn, kun taas osalle osallistujista hyöty saattaa jäädä hieman vaillinaiseksi, johtuen siitä, että kaikkien osallistujien kaikkia henkilökohtaisia tavoitteita ja piirteitä ei voida täysin ottaa huomioon. Tästä huolimatta myös ryhmävalmennuksista on aina jotain hyötyä jokaiselle osallistujalle.